numero_8

VAKUUTUS
MAKSAA

KOLME KESKEISTÄ ASIAA TÄSTÄ JUTUSTA:

1. Noin 1,1 miljoonalla suomalaisella on yksityinen terveysvakuutus. Jopa puolella lapsista on terveysvakuutus.

2. Vakuutuksia otetaan, koska julkisen terveydenhuollon puolella jonot ovat pitkät ja mielikuvat hoidosta huonoja. Mielikuvat eivät aina vastaa todellisuutta.

3. Sote-uudistuksen valinnanvapaus ei automaattisesti poista vakuutusten kysyntää. Yksityisistä sote-keskuksista tulee tutkijan mukaan “karvalakkiversioita” nykyisestä.

Kuka saa hoitoa? Miten sote myllää Suomea? Keitoksen 9 juttua katsovat sote-otsikoiden taakse. Keitos on tehty Tampereen yliopistossa, journalistiikan opetuksessa. 

Lue lisää meistä tai palaa etusivulle.

Teksti: Henna Korkala
Kuvat: Saara Tuominen

Aloitetaan ajatusleikillä.

Lapsi alkaa itkeskellä yöllä, korvissa tuntuu inhottavalta. Kuumemittari näyttää pientä lämpöä. Päiväkodissa on ollut liikkeellä nuhaa, sekin on vaivannut jo pari päivää. Äiti on nähnyt tämän ennenkin, hän tunnistaa lapsen oireet. Korvatulehdus. Lapsi pitää viedä lääkäriin.

Julkisen terveydenhuollon ajanvaraus aukeaa seitsemältä seuraavana aamuna ja aika varataan soittamalla terveyspalvelujen neuvontaan. Mielikuvissa puhelinpalvelu näyttäytyy ruuhkaisena ja vaikeana.

Jossain vaiheessa puhelimeen vastaa sairaanhoitaja, joka antaa hoito-ohjeita, arvioi hoidon tarpeen ja tarvittaessa ohjaa hoitopaikkaan ja varaa vastaanottoajan lääkärille tai sairaanhoitajalle.

Samalla yksityisen lääkärikeskuksen verkkosivuilta ajan voi varata heti itse. 

Kumman äiti valitsee?

Tamperelaiselle Kati Hämäläiselle, 31, oli alusta asti selvää, että valinta on yksityinen.

Hämäläisen perheen esikoiselle hankittiin terveysvakuutus jo ennen lapsen syntymää. Odottavia vanhempia huoletti eniten, että lapsella olisi jonkinlainen vakava vamma tai sairaus. Haluttiin valmistautua etukäteen, saada lisäturvaa.

Hämäläiset eivät ole ainoita. Lähes puolella miljoonalla suomalaisella lapsella on yksityinen terveysvakuutus. Tarkalleen ottaen vakuutettuja lapsia on Finanssialan tuoreimman tilaston mukaan 458 867. Se on noin puolet suomalaislapsista.

Määrä on ollut jatkuvassa kasvussa viimeisten vuosien aikana. Kasvu on johtanut siihen, että lasten yksityisistä terveyspalveluista on syntynyt Suomeen rinnakkainen järjestelmä.

Käytännössä se tarkoittaa sitä, että osa lapsista hoidetaan Suomessa kokonaan yksityisellä puolella. Kaupungin tai kunnan korvaamaa hoitoa ei enää haeta terveyskeskuksista, vaan hoidosta ollaan valmiita maksamaan itse.

Rinnakkainen järjestelmä

Rinnakkainen järjestelmä näkyy konkreettisesti esimerkiksi yksityisinä lääkärikeskuksina, jotka keskittyvät ainoastaan lasten ja nuorten hoitoon. 

Julkiselle terveydenhuollolle viesti on tyly, mutta ei yllätys: jokin ei toimi.

“Keskeinen syy vakuutusten lisääntymiseen on perusterveydenhuollon palveluiden huono saatavuus. Ihmiset haluavat ostaa helppoa pääsyä palveluihin”, selittää Tampereen yliopiston yliopistonlehtori ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Liina-Kaisa Tynkkynen.

Syyt ovat siis samat kuin Hämäläisillä. Jonottaminen ja nopeus.

Siksi on sote-uudistus. Hoitoon pääsemisestä halutaan tehdä nopeampaa. Järjestelmää on tarkoitus uudistaa niin, että palvelut ovat paremmin saatavilla myös julkisin varoin.

Uudistukseen sisältyvä valinnanvapaus antaisi ihmisen valita perusterveydenhuollon hoitopaikkansa eli sote-keskuksen itse, ja valinnan voisi tehdä julkiselta tai yksityiseltä. Ideana on, että kilpailu parantaa palvelua. (Keitoksen jutussa 3 kysytään, tasoittaako sote-uudistus eroja siinä, miten suomalaiset pääsevät hoitoon.)

Hurjimpien toiveajatusten mukaan sote-uudistus tekee julkisesti rahoitetusta terveydenhuollosta niin hyvän, että yksityisiä vakuutuksia ei enää tarvita.

Tynkkynen ei tähän usko.

“Me emme tiedä, miten nämä sote-keskukset tulevat järjestämään toimintaansa, mutta minun ennustukseni on, että niistä tulee nykyisen yksityisen toiminnan karvalakkiversioita.”

Karvalakkiversiolla Tynkkynen tarkoittaa yksityisten toimijoiden muunnelmaa, josta on kadonnut alkuperäinen idea. Yksityiset sote-toimijat eivät toimisi uudistuksen jälkeen nykyisten yksityisten lääkäriasemien tavoin. Ne eivät pysty tarjoamaan niitä palveluita, joita yksityiset lääkärikeskukset asiakkailleen tarjoavat.

“En usko, että vakuutusten rooli tulee ainakaan heti muuttumaan.”

Jonojen poistuminen julkisen terveydenhuollon puolella uudistuksen jälkeen ei myöskään ole automaattista. Nähtäväksi jää, kuinka yksittäisten maakuntien palvelut kehittyvät uudistuksen jälkeen. Muissa Pohjoismaissa perusterveydenhuolto itsessään toimii, mutta jonoja löytyy edelleen erikoissairaanhoidosta.

“En usko, että vakuutusten rooli tulee ainakaan heti muuttumaan. Yksityisten terveysvakuutuksen piirissä olevissa yksityisissä lääkärikeskuksissa palveluiden saatavuus on hyvä, ja ne pystyvät tarjoamaan täysin erilaisen asiakaskokemuksen.”

Näin on ainakin Hämäläisillä.

Pitkittyneet flunssat, korvatulehdukset, virtsatieinfektioepäilyt ja kynsivallin tulehdus: Ei ole tarvinnut jonottaa, ja ajan on saanut tutuille lääkäreille, jotka tuntevat lapsen entuudestaan.

Vakuutusmaksulla saa palvelua, jollaista julkiselta ei saa. Lapsi pääsee suoraan erikoislääkärille, ja ajan saa varattua verkosta. Sairaalassa saatavilla voi olla jotakin ylimääräistä, esimerkiksi kahviautomaatti vanhemmille, jota julkisen puolen ei pidäkään tarjota, eikä sillä ole varsinaisen hoidon kannalta merkitystä. 

“Yksityiset palveluntuottajat pystyvät todennäköisesti myös jatkossa tarjoamaan sen kokemuksen, johon niiden toiminta nytkin perustuu”, Tynkkynen selittää. 

“Julkisen terveydenhuollon maine on monesti syyttä tosi huono.”

Syitä lasten terveysvakuutusten hankkimiselle on myös tutkittu, joskaan ei kovin paljon. Lääkärilehdessä julkaistussa lasten perusterveydenhuollon valintaa käsittelevässä tutkimuksessa (11/2017) keskeiseksi syyksi nousevat vanhempien mielikuvat hoidosta niin yksityisellä kuin julkisellakin puolella.

Tutkimuksen mukaan yksityisiä palveluita käyttävät vanhemmat pitävät yksityisiä palveluita parempina, laadukkaampina ja nopeampina. Vastaavasti julkiseen puoleen liittyvät mielikuvat ovat kielteisiä: jonot ovat pitkiä, aikoja on vaikea saada ja täytyy mennä terveyskeskuksen ehdoilla. Julkisen puolen hoitoa pidetään huonompana.

Se on Tynkkysen mukaan mutu-tuntumaa. Varsinaisia tutkimustuloksia yksityisen puolen hoidon paremmuudesta ei ole.

Julkiseenkin ollaan tyytyväisiä 

Samassa tutkimuksessa haastateltiin myös vanhempia, jotka käyttivät yksinomaan julkisen terveydenhuollon palveluita. Heidän kokemuksensa mukaan julkisen puolen hoito oli hyvää ja laadukasta. 

Kansainvälisessä vertailussa Suomen julkinen erikoissairaanhoito on huippuluokkaa, joskin siinä on alueellisia eroja. Suurin ongelma on hoitoon pääsy.

“Julkisen terveydenhuollon maine on monesti syyttä tosi huono. On totta, että julkisen perusterveydenhuollon puolella on isoja saatavuuden ongelmia ja jotain pitäisi tehdä, mutta haluaisin sille kyllä maineen puhdistusta”, Tynkkynen sanoo.

Vakuutuksia ottavat keskimäärin varakkaat ja koulutetut. Vakuutuksiin kiteytyy eräs sote-uudistuksen kulmakivi, eli Suomen epätasa-arvoinen hoitojärjestelmä.

Lasten yksityiset terveysvakutukset liittyvät oleellisesti myös toiseen sote-uudistuksen kulmakiveen: Suomen epätasa-arvoiseen hoitojärjestelmään. Se on vakuutusten yleistymisessä myös suurin huoli.

“Kansainvälisessä vertailussa on todettu, että sosioekonomisesti paremmassa asemassa olevat ottavat yksityisiä vakuutuksia enemmän. Ja onhan se selvää, että niitä ottavat ihmiset, joilla on varaa niitä ottaa”, Tynkkynen sanoo.

Tynkkysen väite pitää paikkansa. Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen mukaan vakuutusten hankinta on yleisempää varakkailla ja koulutetuilla.

“Meillä ei ole yhtä järjestelmää kaikille, vaan eri järjestelmät eri ihmisille.”

Lasten vakuutusten hinnat vaihtelevat niiden laajuudesta ja lapsen iästä riippuen. Hinta liikkuu kuitenkin sadoissa euroissa vuodessa. Hämäläisille terveysvakuutus maksaa noin 420 euroa vuodessa, mutta siihen sisältyy toimeentulovakuutus.

Tynkkysen mukaan ongelma on varsin yksinkertainen: Kun keskiluokkalaiset lapsiperheet hakevat hoitonsa muualta, julkisen puolen peruspalvelut eivät kehity. Ne, joilla on varaa, äänestävät jaloillaan. Hoito haetaan muualta.

“Meillä ei ole yhtä järjestelmää kaikille, vaan eri järjestelmät eri ihmisille, ja ne kehittyvät eri tavalla”, Tynkkynen summaa.

Yksittäiset ongelmat aiheuttavat ketjureaktion. Julkisen puolen terveydenhuoltoon painottuvat jo tällä hetkellä työelämän ulkopuolella olevat ihmiset, koska työterveyshuolto hoitaa suurimman osan työssäkäyvien vaivoista.

Kun myös lapsiperheet hakevat hoitonsa muualta, asiakaskunta yksipuolistuu. Hoidettavaksi jäävät entistä useammin raskashoitoiset henkilöt.

Yksityisistä toimijoista tulee kiinnostavampia työpaikkoja. Lääkärit eivät halua työskennellä julkisella puolella.

“Toki tilanne on muuttunut ja lääkärivakansseja saadaan täytettyä jo paremmin, mutta vaikuttaa siltä, että perusterveydenhuolto ei ole se kaikista vetovoimaisin työpaikka”, Tynkkynen sanoo.

Lasten terveysvakuutukset ovat kehityksestä vain yksi osa. Aikuisilla terveysvakuutuksia on jo yli puoli miljoonaa, työnantajan työntekijöilleen hankkimia 200 000. Aikuisten hankkimat vakuutukset ovat lisääntyneet viime vuosina vielä nopeammin kuin lasten.

Yhteensä Suomessa on 1,1 miljoonaa henkilöä, jolla on yksityinen terveysvakuutus. He käyttävät pääosin yksityisen puolen hoitopalveluita. 

Se on iso osa Suomen väestöstä, ja rinnakkainen järjestelmä kasvaa.

Tehdään loppuun vielä toinen ajatusleikki.

Tynkkynen maalaa skenaarion, jossa sote-uudistus onnistuu ja hoidon saatavuus paranee nopeasti. Yksityiset vakuutukset lakkautetaan, koska niille ei ole enää tarvetta, ja samalla myös työnantajat päättävät, että työterveyspalveluita ei enää tarjota. Koko Suomen väestö on julkisen terveydenhuollon piirissä.

“Silloin oltaisiin aika isoissa ongelmissa”, Tynkkynen sanoo.

Tilanne on täysin kuvitteellinen, mutta se kuvaa hyvin eri hoitojärjestelmiä ja hoidettavien jakautumista. Julkisen terveydenhuollon pitäisi hoitaa kaikki suomalaiset, mutta todellisuudessa se ei sitä tee.

Juuri sen takia Tynkkynen uskoo, että yksityisten vakuutusten asema ei romahda, vaikka sote menisikin läpi. Yksityiset sote-toimijat eivät toimisi uudistuksen jälkeen samalla periaatteella kuin yksityiset sairaalat nyt. 

Tynkkysen olettamus osuu oikeaan ainakin Hämäläisen perheen kohdalla. Vakuutuksesta ei luovuta, menee sote-uudistus läpi tai ei.

“Se on osoittautunut monet kerrat hyväksi ja on ollut hintansa väärti, koska lapsemme on epäonnekseen sairastanut paljon flunssia. Mikäli saisimme toisen lapsen, hankkisimme hänellekin vakuutuksen, ja vaikkei hän sairastaisi paljon, pitäisimme sen silti varmuuden vuoksi.”

Hämäläisten 4-vuotias on sairastanut harmikseen myös useamman kerran korvatulehduksen. Tänä vuonna edessä on mahdollisesti lapsen korvien putkitus. Leikkauksen saa varattua omaan sairaalaan.

Vakuutus korvaa sen.

Keitoksen 9 juttua katsovat sote-otsikoiden taakse. Keitos on tehty Tampereen yliopistossa, journalistiikan opetuksessa.

LUE SEURAAVAKSI:

MASENNUS, AHDISTUS, NUORUUS

Miksi nuoret voivat huonosti?

TOIVEIDEN TALO

Miten ihminen saadaan huolehtimaan itsestään?

HOITAJA, TEKISITKÖ ENEMMÄN

Lyhentäisikö uusi työnjako jonoja?

NÄIN SYNTYIVÄT JÄTTILÄISET

Miten terveysjätit valtasivat Suomen?