numero_5

MASENNUS,
AHDISTUS,
NUORUUS

KOLME KESKEISTÄ ASIAA TÄSTÄ JUTUSTA:

1. Vuonna 1997 syntyneistä tytöistä ainakin 15 ja pojista 9 prosenttia on saanut psykiatrisen diagnoosin.

2. Nuorten mielenterveysongelmat lisääntyvät yhä, ja entistä useampi jää työkyvyttömyyden vuoksi eläkkeelle.

3. Syyt ovat epäselviä: hoitoa osataan nykyisin hakea paremmin, mutta ilmapiirin vaikutuksista tutkijat ovat epävarmoja. Palvelut pitäisi asiantuntijoista tuoda sinne, missä nuoret ovat.

Kuka saa hoitoa? Miten sote myllää Suomea? Keitoksen 9 juttua katsovat sote-otsikoiden taakse. Keitos on tehty Tampereen yliopistossa, journalistiikan opetuksessa.  

Lue lisää meistä tai palaa etusivulle.

Teksti: Mimmi Pitkänen
Kuvat: Pinja Naamanka

Vuonna 1987 asiat olivat Suomessa melko hyvin. Talous kasvoi kohisten, yhteiskunta keskiluokkaistui ja radion ehdoton listahitti oli brittibändi Pet Shop Boysin It’s A Sin. Pääministerinä Holkeri korvasi Sorsan, ja tasavallan presidenttinä istui Mauno Koivisto.

Samana vuonna Suomessa syntyi noin 60 000 lasta, joiden elämää Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on seurannut poikkeuksellisen tarkkaan. Nyt vuonna 1987 syntyneistä tiedetään tämä:

  • Joka viides ikäluokasta oli saanut psykiatrista erikoissairaanhoitoa tai lääkitystä mielenterveysongelmiinsa 21 ikävuoteen mennessä.
  • Joka kolmas heistä oli saanut joko psykiatrisen diagnoosin tai ostanut psyykenlääkkeitä 25 ikävuoteen mennessä.

Luvut kuulostavat suurilta: niitä ihmeteltiin julkisuudessa laajasti, kun ne julkistettiin. Osa epäili, että ainakin osittain syy on lamassa, joka osui ikäluokan lapsuuteen. Synkkinä pidetyt luvut kuitenkin synkistyivät entisestään.

Tänä vuonna valmistui THL:n ja Turun yliopiston uusi yhteistutkimus. Siinä vertailuun on otettu mukaan myös vuonna 1997 syntyneiden ikäluokka.

”Tutkimuksen mukaan yhä useampi nuori saa psykiatrisen diagnoosin”, THL:n tilastotutkija Marko Merikukka sanoo.

Vuonna 1997 syntyneistä tytöistä 15 ja pojista 9 prosenttia on saanut psykiatrisen diagnoosin 12–18-vuotiaina. Vuonna 1987 syntyneiden vastaavat luvut 21-vuotiaana olivat 10 ja 6 prosenttia.

Entistä useampi myös putoaa kyydistä. Työkyvyttömyyseläkettä saaneiden nuorten osuus on kasvanut viime vuosina tasaisesti. Toissa vuonna sitä sai noin 1,3 prosenttia alle 25-vuotiaista. Merkittävin syy nuorten työkyvyttömyyseläkkeille ovat mielenterveyshäiriöt.

Suunta on huolestuttava, sillä muissa ikäryhmissä mielenterveyshäiriöt vievät aiempaa harvemman työkyvyttömyyseläkkeelle.

Kun Suomi tekee sote-uudistusta, puhutaan paljon vanhenemisesta (Siitä kertoo Keitoksen juttu 1). Mutta mitä nuorten elämässä oikein tapahtuu?

Oikeastaan ei ole olemassa yhtä nuorten mielenterveysongelmaa, on monta. Häiriöt kasaantuvat usein niille, joilla on ongelmia jo valmiiksi.

Kansallinen syntymäkohortti 1987 -tutkimuksen mukaan peruskoulun jälkeinen tutkinto puuttui noin 14 prosentilta ikäluokasta, ja heistä jopa yli puolella on ollut mielenterveysongelmia.

“Nuorien, jotka ovat matalasti koulutettuja, on haastava saada töitä. Tästä lähtee kierre käyntiin”, sanoo Merikukka.

Myös lapsuuden ja nuoruuden perheolosuhteilla, kuten vanhempien sairaudella tai taloudellisilla vaikeuksilla sekä lastensuojelun tarpeella, on suuri vaikutus.

Häiriöiden esiintyvyys kasvaa nopeasti nuoruusiässä 14 ikävuoden jälkeen.

Yleisimpiä häiriöt olivat niillä, jotka ovat olleet sijoitettuna kodin ulkopuolelle. Heistä lähes joka kymmenes myös sai työkyvyttömyyseläkepäätöksen 25 ikävuoteen mennessä. THL:n raportin mukaan tulos ei ole yllättävä, kun ottaa huomioon, että päätöksiä myönnetään nuorille eniten juuri mielenterveyshäiriöiden takia.

”Vaikka ongelmia kasaantuu tietyille nuorille, yleisesti ottaen kenellä tahansa voi olla yksittäisiä hyvinvointivajeita”, huomauttaa Merikukka.

Tutkimuksessa nousi esille, että tyypillisimmät diagnoosit olivat mielialahäiriöihin liittyviä. Niihin kuuluu esimerkiksi masennus.

Kun vuonna 1987 syntyneet olivat ehtineet 25-vuotiaiksi, heistä 17,5 prosenttia – lähes joka viides – oli syönyt jossakin vaiheessa elämäänsä masennuslääkkeitä.

Avuntarve kasvaa Suomessa myös niillä, jotka opiskelevat pidemmälle. Korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa etenkin masennus- ja ahdistuneisuushäiriödiagnoosien määrät ovat nousseet kuluneella vuosikymmenellä.

Häiriöiden esiintyvyys kasvaa nopeasti nuoruusiässä 14 ikävuoden jälkeen. Osa tarvitsee ja saa apua jo silloin, mutta osa hakee apua vasta nuorena aikuisena.

”On hyvin tavallista, että nuoressa aikuisiässä ihminen on kykenevämpi käsittelemään asioita esimerkiksi ahdistuneisuushäiriön taustalla. On pitänyt saada välimatkaa asiaan”, sanoo Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) mielenterveystyön johtava ylilääkäri Pauli Tossavainen.

Nuorten ahdistuneisuus tuli esiin myös THL:n tutkimuksessa. Merikukka korostaa, että tutkimuksessa näkyvät vain nuoret, joille diagnoosi on annettu.

“He ovat palveluiden piirissä. Lisäksi on olemassa joukko nuoria, joita palvelut eivät tavoita. Täten osa nuorista jää palveluiden ja hoidon ulkopuolelle.”

Edistysaskeleita on kuitenkin havaittavissa, sillä yhä useampi pääsee nykyään Kelan korvaamaan kuntoutuspsykoterapiaan. Sitä saavien määrä on kaksinkertaistunut tällä vuosikymmenellä. Kuntoutuksen saantia on helpottanut vuonna 2011 voimaan tullut lakimuutos, joka poisti harkinnanvaraisuuden.

KUNTOUTUSTA SAAVAT TUHANNET

1. Viime vuonna alle 25-vuotiaista yli 6100 sai kuntoutuspsykoterapiaa.
 
2. Kuntoutuspsykoterapian hylkäysprosentti on viime vuosina pysynyt noin kuudessa prosentissa. Sitä siis haetaan tapauksissa, joissa kuntoutukselle on selvä tarve.
 
3. Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta saavat eniten nuoret. Kaikista vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta saaneista yli puolet on alle 20-vuotiaita.

Hoitoonpääsy on siis parantunut, kuten moni muukin asia. Vaikka asiat olivat Suomessa melko hyvin vuonna 1987, pitäisi niiden olla vielä paremmin vuonna 2018. Elinajanodote on kasvanut ja sosiaalinen tuki parantunut. Ne olivatkin syitä, joiden vuoksi Suomi listautui maaliskuussa maailman onnellisimmaksi maaksi YK:n raportissa.

Silti ammattilaiset ovat osin ymmällään siitä, miksi mielenterveyden häiriöt lisääntyvät.

”Tähän ei ole kattavaa selitystä tutkimuksissamme. Pitkään opiskelleiden runsaan stressin kokeminen on kasvanut huomattavasti. Tämä voi liittyä tutkinnon uudistuksiin ja opiskeluaikojen rajauksiin. Paineet valmistua ovat kasvaneet huomattavasti”, sanoo YTHS:n Tossavainen.

Muita syitä voidaan hänen mukaansa vain arvailla.

”Millä tavalla kilpailun kiristyminen 2000-luvun puolella näkyy”, hän pohtii.

Myös THL:n Merikukka pohtii, onko nyky-yhteiskunnan odotuksilla osansa mielenterveysongelmien määrän lisääntymisessä.

Hänen mukaansa diagnoosien lisääntynyt määrä ei silti välttämättä tarkoita sitä, että nuoret ovat entistä sairaampia.

”Nuoret hakeutuvat yhä useammin hoitoon, ja apua on saatavilla. Tällöin luonnollisesti diagnoosimäärät kasvavat. Lisäksi kynnys hakea apua on madaltunut, sillä tietoisuus mielenterveyshäiriöistä on lisääntynyt ja avun hakemiseen liittyvä häpeä on vähentynyt.”

Taloudellisia leikkauksiakin voi olla luvassa – lähinnä niille, jotka tarvitsevat apua eniten.

Sote-uudistuksessa on mahdollisuus rakentaa sujuva palvelukokonaisuus. Monen asiantuntijan mielestä uudistus sisältää myös riskin mielenterveyspalveluiden pirstaloitumisesta.

Uudistuksessa mielenterveyspalveluiden järjestäminen siirtyy maakuntien vastuulle. Myös Kelan kuntoutuspsykoterapian järjestämisvastuuta ollaan siirtämässä maakunnille, ja osa on huolissaan, että pääsy psykoterapiaan vaikeutuu.

Uudistuksen yhteydessä lasten ja nuorten palveluja kootaan perhekeskuksiksi. Keskuksessa hoidettaisiin esimerkiksi lieviä ja keskivaikeita häiriöitä sekä keskityttäisiin häiriötä ehkäiseviin seikkoihin. Erikoissairaanhoito puolestaan tukisi keskusta esimerkiksi konsultaatioilla.

Liikkuvia osia mahdollisista vaihtoehdoista on paljon. Se, miten nykyiset perustason toimijat konkreettisesti muodostavat perhekeskuksen, on vielä avoinna.

Taloudellisia leikkauksiakin voi olla luvassa – lähinnä niille, jotka tarvitsevat apua eniten.

Vuonna 2016 mediassa pyöriteltiin konsulttiyhtiö Nordic Healthcare Groupin laatimia laskelmia siitä, miten sote-uudistuksessa voidaan toteuttaa säästötavoitteet.

Laskelmien mukaan lasten- ja nuortenpsykiatrian vuodeosastohoidon säästöpotentiaaliksi arvioitiin 50 miljoonaa euroa vuodessa. Vuodepaikkojen vähentäminen tarkoittaisi käytännössä avohoidon lisäämistä.

Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, ettei hoidon tarve ole vähenemässä.

Lännen media selvitti helmikuussa, että psykiatrista erikoissairaanhoitoa saaneiden 13–17-vuotiaiden nuorten määrä on kasvanut rajusti lähes koko maassa.

Tampereen yliopistollisen sairaalan ylilääkäri Riittakerttu Kaltiala-Heino vahvistaa tiedon.

”Kasvu näkyy kaikkialla palveluissa. Kun nuoria hakeutuu enemmän peruspalveluihin, kuten koulupsykologille, niin lopputulos on se, että myös erikoissairaanhoidossa on enemmän nuoria”, Kaltiala-Heino sanoo.

Psykiatrinen 
 erikoissairaanhoito

Psykiatrisella erikoissairaanhoidolla tarkoitetaan vuodeosastohoitoa tai avohoitoa. Hoito voi sisältää esimerkiksi keskustelu- ja lääkehoitoa.

Hänen mukaansa nuoret pääsevät uusilla lähetteillä tutkimuksiin nopeasti, mutta hoidon aloittamisessa kestää jonojen kasvettua.

”Jokaisessa koulussa pitäisi olla mielenterveystukea, esimerkiksi koulupsykologi tai kuraattori. Tiedän, ettei kaikissa kunnissa Pirkanmaalla apua ole niin paljon kuin tarvittaisiin.”

Mitä aiemmin ongelmia aletaan selvittää, sitä helpompaa hoito on ihmiselle itselleen ja järjestelmälle.

Juuri koulumaailmassa on Kaltiala-Heinon mukaan paras mahdollisuus puuttua nuorten ongelmiin. Nuoren putoamisella koulusta on vahva yhteys mielenterveyshäiriöihin ja työkyvyttömyyseläkkeisiin.

”Tilanne on huolestuttava, ja jotain pitää tehdä. Mielenterveyspalveluille on paljon kysyntää ja ihmiset ovat kipeitä”, hän sanoo.

”Lievemmistä häiriöistä iso osa voitaisiin hoitaa aikaisemmin ja lähellä nuorta, sen sijaan erityissairaanhoito keskittyy tosi vaikeisiin tilanteisiin.”

Myös YTHS:n Tossavaisen mukaan varhaisen vaiheen puheeksi ottaminen on tärkeää. Mitä aiemmin ongelmia aletaan selvittää, sitä helpompaa hoito on ihmiselle itselleen ja järjestelmälle.

”On tärkeää, että opiskeluyhteisössä ja oppilaitoksissa on sellainen ilmapiiri, että kaikki halutaan pitää mukana ja asioihin kiinnitetään huomiota”, sanoo Tossavainen.

Hän korostaa hyvää yhteistoimintaa oppilaitoksen ja opiskelijaterveydenhuollon välillä. Sillä on huomattava merkitys, missä palvelut sijaitsevat: ovatko ne riittävän lähellä opiskelijaa ja kytkettyinä opiskelijayhteisöön.

Yksinkertaista ratkaisua ongelmiin ei ole. THL:n tutkimuksen mukaan 90-luvun laman aikaiset poliittiset päätökset näkyvät kunnissa yhä, eikä ehkäisevää ja hyvinvointia tukevaa työtä ole saatu lamaa edeltävälle tasolle. (Keitoksen jutussa 4 pohditaan, miten terveyseroja voitaisiin tasoittaa. Erot ovat suuret eri tulo- ja koulutusasemassa olevien ihmisten välillä.)

Samalla korjaavien palveluiden, kuten erikoissairaanhoidon, käyttö ja kulut nousevat jatkuvasti. Palveluita tarjotaan usein liian myöhään.

Vuonna 1987 syntyneistä suurin osa voi hyvin, mutta tutkimus osoitti, että huomattava osa nuorista tarvitsee tukea matkalla aikuisuuteen. Samaan viittaa myös uusi tutkimus vuonna 1997 syntyneistä.

Mielenterveyshäiriöt ovat monisyisiä, ja niiden taustalla on useita eri tekijöitä. Nykypäivänä lisämausteensa tuo se, että elämme yhteiskunnassa, joka suosii enenevässä määrin yksilön omaa onnen tavoittelua.

Hallitus puolestaan perustelee sote-uudistusta muun muassa väestön ikärakenteen heikentymisellä. Väestö vanhenee ja hoivamenot kasvavat, eikä työikäisten määrä pysy kehityksessä mukana.

Huoli on aiheellinen, mutta tilanne vaikeutuu entisestään, jos nuorten syrjäytyminen ja mielenterveyshäiriöt jatkavat kasvuaan – sillä tulevaisuudessa tämän päivän nuoret ovat niitä, jotka kantavat yhteiskuntaa harteillaan. Parhaimmillaan työkykyisiä veronmaksajia ja – kuten tuore tutkimus sanoo – maailman onnellisimpia ihmisiä.

Keitoksen 9 juttua katsovat sote-otsikoiden taakse. Keitos on tehty Tampereen yliopistossa, journalistiikan opetuksessa.

LUE SEURAAVAKSI:

TOISET OVAT JONOSSA

Saako jokainen suomalainen yhtä hyvää hoitoa?

ITSEPÄHÄN VALITSIT

Ovatko väärät terveysvalinnat ihmisen oma syy?

TOIVEIDEN TALO

Miten ihminen saadaan huolehtimaan itsestään?

HOITAJA, TEKISITKÖ ENEMMÄN

Lyhentäisikö uusi työnjako jonoja?