numero_1

KAUAN KOTONA

KOLME KESKEISTÄ ASIAA TÄSTÄ JUTUSTA:

1. Kotihoidosta ja kotona asumisesta toivotaan ratkaisua suomalaisten vanhenemiseen. Kalliimpaa ympärivuorokautista hoitoa sen sijaan halutaan karsia.

2. Kotihoito on lisääntynyt erityisesti etelässä nopeasti, mutta henkilöstön määrä ei kaikkialla pysy perässä. Kyselyt kertovat kiireestä ja isosta työmäärästä.

3. Apua haetaan teknologiasta ja työn järjestämisestä uusiksi. Tutkija varoittaa karsimasta ympärivuorokautisesta hoidosta liikaa, sillä tarve ei välttämättä vähene, kun kaikkein iäkkäimpien määrä kasvaa.

Kuka saa hoitoa? Miten sote myllää Suomea? Keitoksen 9 juttua katsovat sote-otsikoiden taakse. Keitos on tehty Tampereen yliopistossa, journalistiikan opetuksessa. 

Lue lisää meistä tai palaa etusivulle.

Teksti: Minja Rantavaara
Kuvat: Saara Tuominen

Olohuoneen senkkiä koristavat useat valokuvat 86-vuotiaan Heikki Merisalon perheestä ja sukulaisista. Merisalon 85-vuotias vaimo Taimi Merisalo on jo kertaalleen nostanut kehykset pois esiltä. Hän ei jaksaisi enää niiden ainaista pölyjen pyyhkimistä. Heikki Merisalo nosti valokuvat kuitenkin takaisin paikoilleen, sillä kehyksissä hymyilevät lapset ja lapsenlapset puolisoineen piristävät arkea.

Merisalot ovat asuneet Ruovedellä kaksikerroksisessa omakotitalossaan jo 34 vuotta. He toivovat asuvansa siellä vielä vuosia lisää, niin pitkään kuin vain on mahdollista.

Nuorempana lumenluonti kotipihalla oli Taimi Merisalon lempipuuhaa, mutta nykyään kunnan kiinteistöhuolto käy lapioimassa lumen talvisin ja leikkaamassa ruohon kesäisin. 

“Ihmisen on lopulta pakko osata ottaa apua vastaan”, Taimi Merisalo sanoo.

Heikki Merisalo on Taimi-puolisonsa kanssa asunut omakotitalossa Ruovedellä jo yli 30 vuotta.

Ikääntyminen huolettaa, se tiedetään. Väestön ikärakenne muuttuu radikaalisti, kun yli 65-vuotiaiden osuuden arvioidaan kaksinkertaistuvan. Osuuden ennustetaan kasvavan nykyisestä 19,9 prosentista 29 prosenttiin vuoteen 2060 mennessä. Samalla työikäisten ja lasten määrä vähenee.

Ennusteiden mukaan erityisesti vanhimmat ikäryhmät, yli 85-vuotiaat, kasvavat voimakkaimmin. Reilu kolmekymmentä vuotta sitten Suomessa oli yli 85-vuotiaita vielä 3500, vuonna 2015 heitä oli jo 135 000 ja vuoteen 2040 mennessä heitä ennustetaan olevan noin 360 000.

Väestön vanheneminen aiheuttaa Suomeen kestävyysvajeen ja uhkaa taloutta: jotta Suomen rahat riittävät ikääntyneiden kasvavaan huolenpitoon, tarvitaan vanhustenhoitoon muutoksia.

Sote-uudistukseen on ladattu kolmen miljardin toiveet kulujen nousun hidastamisesta, ja niistä iso osa vanhuspalveluihin. Kallista laitoshoitoa pitäisi karsia ja kotihoitoa lisätä. Nordic Healthcare Groupin hallitukselle vuonna 2016 tekemien laskelmien mukaan kuluja voisi olla ensi vuosikymmenen lopulla lähes miljardi euroa vähemmän kuin jos kasvu jatkuisi nykytahtiin.

Kestävyysvaje

Kestävyysvaje tarkoittaa sitä, että julkinen talous velkaantuu, koska Suomen väestö ikääntyy ja hoivamenot kasvavat. Samalla työikäisten osuus väestöstä pienenee: maksajia on siis vähemmän. Kestävyysvajeen uskotaan olevan uhka sekä Suomen talouskasvulle että julkisille palveluille.

Kun huolta vanhenevasta Suomesta ratkotaan, puheiden keskiössä on koti. Se, että ihmiset voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään, on sote-uudistuksenkin keskeisiä tavoitteita. Kotona asuminen on myös useimpien toive, Ruoveden Merisalojenkin.

Taimi Merisalo on ollut paljon sairaalassa muun muassa säärihaavan vuoksi, jolloin aviomies on viettänyt välillä pitkiäkin aikoja kotona ilman puolisoaan. Lauantaisin heidän tyttärensä käy auttamassa kotiaskareiden kanssa.

Heikki Merisaloa ajoittainen yksinolo ei haittaa. Hänestä on vain mukavaa, että pystyy edelleen asumaan kotona.

Kotihoito käy Merisalojen luona yhteensä viisi kertaa viikossa. Kotihoidon asiakasmäärät kasvoivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan vuodesta 2014 vuoteen 2016 yli puolessa maakuntia.

Kotihoidon suunta on erityisesti kasvukeskuksissa selvä.

Kotihoidon asiakasmäärät kasvoivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan vuodesta 2014 vuoteen 2016 yli puolessa maakuntia, erityisesti etelässä. Voimakkainta kasvu oli Uudellamaalla, missä kotihoidon päivittäinen asiakasmäärä kasvoi peräti 40 prosenttia.

Työntekijöiden määrä ei ole kuitenkaan pysynyt kaikkialla Suomessa nousseen asiakasmäärän tahdissa. Pirkanmaalla työvoima THL:n mukaan lisääntyi, mutta laski esimerkiksi  Uudellamaalla, missä asiakkaiden määrä samaan aikaan lisääntyi nopeasti.

Keväällä ilmestynyt Nordcare2-tutkimushankkeen loppuraportti suomalaisesta vanhustyöstä kertoo kiireestä ja työkuormasta. 

Syksyllä 2015 tehdyn kyselyn mukaan juuri asiakasmäärät ovat kotihoidon työvuoroissa nousseet merkittävästi. Paine näkyy raportin mukaan ylitöiden lisääntymisenä, ja moni kotihoidon työntekijä on pohtinut töiden lopettamista kokonaan.

Miten siis käy loikassa kotihoitoon: voiko hoidon laatu säilyä, jos tahti edelleen kiihtyy?

THL:n ylilääkärin Matti Mäkelän mielestä kyse ei ole siitä, työskenteleekö kotihoidossa enemmän vai vähemmän henkilöstöä kuin aikaisemmin – kysymys on siitä, tekevätkö he oikeita asioita. Mäkelän mukaan on mahdollista, että tarjottu kotihoito on ollut laadultaan toisinaan huonoa eikä ole vastannut ihmisten tarpeisiin.

Ruovedellä Merisalojen luona kotihoito käy viikossa kolme kertaa Taimin luona, kaksi kertaa Heikin. 

Palvelu on toiminut pariskunnan mukaan hyvin, mutta Merisalojen mielestä olisi hienoa, jos hoitajat eivät vaihtuisi. Olisi helpompaa, jos hoitaja tuntisi haavat ja oireet jo entuudestaan.

THL:n Mäkelän mukaan kotihoitoon on mahtunut myös hukkatyötä, esimerkiksi kotikäyntejä, joita ei ole tosiasiassa tarvittu. Mäkelä uskoo, että järkeistämällä ajankäyttöä, esimerkiksi matkoja asiakkaiden kotien välillä ja toimistolla käytettyä aikaa, samalla henkilöstömäärällä pystyttäisiin auttamaan isompaa joukkoa apua tarvitsevia.

Lääkkeiden ottaminen on osa päivärutiinia.

Nordic Healthcare Groupin raportissa säästöjä ehdotetaan etsittäväksi esimerkiksi siirtämällä ihmisiä ympärivuorokautisesta hoidosta “kotihoivaan”.

Kotihoivalla tarkoitetaan raportissa taloa, joka on rakennettu nimenomaan ikäihmisille. Sen asunnoissa kotihoito voisi kiertää sarjassa – paljon tehokkaammin, kuin jos ihmiset asuisivat hajallaan. Näin voitaisiin säästää peräti puoli miljardia, raportti maalaa.

Keskeiseksi kysymykseksi lähivuosina jää se, milloin ihmisen on päästävä kellon ympäri saatavaan hoitoon.

Vaikka ympärivuorokautisen hoidon vähentäminen on säästötoiveissa korkealla, myös laitoshoitoa ja tehostettua palveluasumista tarvitaan. Keskeiseksi kysymykseksi lähivuosina jää, milloin ihmisen on päästävä – ja milloin hän pääsee – kellon ympäri saatavaan hoitoon.

Kun vanhimpien ikäryhmien, yli 85-vuotiaiden ihmisten määrä kasvaa, myös esimerkiksi dementiapotilaita tulee lisää, muistuttaa Tampereen yliopiston gerontologian professori Marja Jylhä.

Jylhän mukaan suuri osa puheesta kotona pärjäämisestä on vielä suunnitelmia tai toiveita. Hän pelkää, että esimerkiksi toiveet ympärivuorokautisen hoidon vähentämisestä voivat olla turhia, eivätkä suunnitelmat toteudu.

Monelle kotihoito tarkoittaa hoitajan useita päivittäisiä käyntejä. 

Käyntimäärät asiakasta kohden ovat THL:n mukaan viime vuosina laskeneet etenkin suurissa kaupungeissa. Uudellamaalla käyntejä asiakasta kohti on keskimäärin noin kymmenen viikossa, Pirkanmaalla hieman enemmän.

Nordcare2-tutkimuksen mukaan kotihoidon päivävuorossa hoidettavien ihmisten määrä kasvoi vuosina 2005-2015 seitsemästä kymmeneen. Samalla kasvoivat kiire ja esimerkiksi dementiapotilaiden osuus.

Vaikka hoitaja kävisi usein, elämä voi mennä epätoivoiseksi, jos kotona on sinniteltävä, vaikka kunto ei sitä salli.

“Kun ihminen ei ymmärrä ympäristöään, kykene ottamaan voileipää jääkaapista tai tiedä, onko aamu vai yö, ollaan mielestäni tilanteessa, jossa ei voida enää asua yksin”, Jylhä sanoo.

“Esimerkiksi muistisairailla tarve ympärivuorokautiseen hoivaan on melko selkeä asia.”

SOTE-UUDISTUS: NÄMÄ ASIAT OVAT OLENNAISIA VANHUSPALVELUISSA

1. Maakuntauudistus: Vastuu ikääntyneiden hoidosta siirtyy kunnilta maakunnille. 18 maakuntaa vastaavat jatkossa sosiaali- ja terveyspalveluista.
 
2. Asiakasseteli: Maakunnan myöntämällä setelillä ihminen voi valita itse hoitopaikan, josta saa esimerkiksi kaihileikkauksen, kuntoutusta tai kotihoidon palveluja.
 
3. Henkilökohtainen budjetti lisää valinnanvaraa: Paljon palveluja tarvitsevalle voidaan määritellä oma euromääräinen budjetti, josta ihminen hankkii palvelunsa itse. Maakunta määrittää, mitä palveluja budjettiin kuuluu, mutta budjetin käyttäjä päättää, mistä niitä hankkii.

Jotta suuressa kotiprojektissa onnistuttaisiin ja säästöjä saataisiin aikaan, huudetaan apuun teknologiaa. Tämä tarkoittaa entistä useammalle sitä, että fyysinen hoitajakäynti hoituu tabletin kokoisen ruudun kautta. Kotona asumista tukeviin laitteisiin on ladattu paljon toiveita.

Etähoito yleistyy koko ajan hurjaa vauhtia: Etähoitaja voi esimerkiksi ottaa kotikäynnin sijaan ihmiseen videoyhteyden tabletin näköisen puhelimen kautta. Yhteys luodaan automaattisesti, eikä puhelun vastaanottajan tarvitse tehdä puhelimelle mitään.

Näköyhteyden kautta hoitaja valvoo lääkkeiden ottoa, antaa jumppaohjeita tai keskustelee muuten vanhuksen voinnista. Aikaa säästetään, kun hoitajan ei tarvitse matkustaa asunnosta toiseen.

Jo muutaman vuoden kuluessa noin 20 prosenttia hoitajien työtehtävistä pystyttäisiin korvaamaan robotiikan ja automatiikan sovelluksilla.

Sitran projektipäällikkö Tuula Tiihonen kertoo myös palvelutelevisiosta, jonka kautta ihminen voi olla yhteydessä kotihoidon henkilökuntaan ja omiin läheisiinsä tai tavata chattikanavalla videoyhteyden avulla muita kotonaan asuvia iäkkäitä.

Etähoitoa on otettu käyttöön jo ympäri Suomea, muun muassa pääkaupunkiseudulla ja Pirkanmaalla.

”Ei voida sanoa, että tällainen korvaisi lähikosketuksen ja kontaktin, eikä se ole sen tarkoituskaan. Mutta jos vaihtoehdot ovat siinä, että olet aivan yksin, tämä voi helpottaa todella paljon”, Tiihonen sanoo.

Kotona asumista voidaan tukea myös esimerkiksi liesi- ja jääkaappivahdeilla ja ovien ja ikkunoiden aukaisusta hälyttävillä laitteilla. Automaattisesti apua hälyttävät laitteet, elintoimintoja tarkkailevat rannekkeet ja sensorimatot ovat myös käytössä enenevässä määrin. Olemassa on jo myös esimerkiksi ruokailua ja muita toimia kodissaan seuraava sovellus, josta omainen voi seurata läheisensä liikkeitä.

Hissi helpottaa Merisalojen asumista kaksikerroksisessa omakotitalossa. Kunta tuki istumahissin kustannuksissa.

Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisussa esitetään arvio, että jo muutaman vuoden kuluessa noin 20 prosenttia hoitajien työtehtävistä pystyttäisiin korvaamaan robotiikan ja automatiikan sovelluksilla. Robotiikalla voidaan korvata esimerkiksi tarvikkeiden ja laitteiden siirtelyä, aterioiden kuljetusta ja osaa lääkehoidosta.

Lääkkeiden koneellinen annosjakelu vähentää julkaisun mukaan lääkehoitovirheitä ja lääkehävikkiä, kun ihmisille jaetaan lääkkeet valmiiksi viikon jaksoille. Robottien apu iäkkäiden nostamisessa, siirtämisessä ja liikkumisen tukena helpottaa hoitajien työaikaa ja kuormitusta.

Teknologisista mahdollisuuksista puhuttaessa Tiihonen kuitenkin muistuttaa, että sote-uudistuksessa tulee kiinnittää paljon huomiota tasavertaisuuteen. Suomen tulee pystyä säilyttämään oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus.

”Tilanne ei saa mennä siihen, että vain rikkailla on varaa teknologian tuomiin uusiin mahdollisuuksiin. Maakuntien tulee tehdä järkeviä ratkaisuja, jotta kaikki pääsevät hyötymään teknologiasta.”

Miten vanheneva Suomi sitten hoidetaankaan, kyse ei ole vain rahasta.

Koska kotona asumiseen on luotu paljon toiveita, sen ympärillä tehdään valtavasti kokeiluja osana hallituksen kärkihanketta. Esimerkiksi Pirkanmaalla kokeillaan neuvontapuhelinta ja lähitoreja, joilla ohjataan ihmisiä kasvokkain.

Porvooseen on taas rakentumassa uudenlainen “yhteisöllinen asuinalue”, joka voidaan sovittaa esimerkiksi pieniin taajamiin ympäri Suomen. Tällaisia uusia ratkaisuja asumisen, hoivan ja palvelujen yhteensovittamiseksi ovat esimerkiksi palvelukorttelit, muistisairaiden kylät ja perhehoitokylät. Puhe on kodista, mutta kyse on kokonaan uusista rakennelmista ja yhdyskunnista.

Miten vanheneva Suomi sitten hoidetaankaan, kyse ei ole vain rahasta.

Jylhää puheet vanhustenhoidosta pelkkänä kulujen nostattajana ärsyttävät. Kyse on hänestä valinnoista: Suomessa on panostettu vanhustenhoitoon vähemmän kuin monissa muissa maissa. Nordcare2-raportti osoittaa, että esimerkiksi muissa pohjoismaissa laitoshoitoyksiköiden henkilöstömitoitus oli arkisin 26–65 prosenttia Suomen yksiköitä korkeampi.

Yhtälö, jossa ihmiset sekä elävät terveinä pidempään että rahaa säästyy, voi olla joko hyvin vaikea tai jopa mahdoton toteuttaa. Jos sitä tehdään väkisin, voidaan olla ongelmissa, professori pelkää.

86-vuotias Heikki Merisalo on pysynyt hyvässä kunnossa. Ilman läheisten apua kotona asuminen olisi Merisalojen mukaan kuitenkin vaikeaa.

Ruovedellä Heikki Merisalo kertoo tehneensä joka aamu 29 eläkevuotensa ajan aamujumpan, johon on itse katsonut liikkeet. Viime vuonna hän vielä pyöräili paikasta toiseen, mutta lopulta tytär kielsi kaksipyöräisellä liikkumisen, jotta ei vain sattuisi mitään.

Heikki ja Taimi Merisalon läheiset auttavat pariskuntaa kirjanpidossa ja veroilmoituksissa. Merisalot myöntävätkin, että ilman läheisiä kotona asuminen olisi huomattavasti vaikeampaa.

Taimi Merisalo muistuttaa miestään ottamaan lääkkeensä. Alakertaan lääkepurkkien luokse siirrytään istumahissillä, jonka kustannuksissa kunta on tukenut. Rappusten sijaan hissillä kulkeminen helpottaa Heikki Merisalon elämistä kovasti, vaikka hän muuten pystyykin kävelemään ilman tukea – ellei vaimo ole hoputtamassa.

Esiteltyään valokuvia pyydystämistään suurista kaloista Heikki Merisalo istahtaa takaisin hissiin ja alkaa kaikessa rauhassa nousta yläkertaa kohti lääkepurkki kädessään. Taimi Merisalollakaan ei ole tällä kertaa mihinkään kiire.

Keitoksen 9 juttua katsovat sote-otsikoiden taakse. Keitos on tehty Tampereen yliopistossa, journalistiikan opetuksessa.

LUE SEURAAVAKSI:

KOKO AJAN
KALLIIMPI
ELÄMÄ

Kannattaako kalliista hoidosta maksaa?

TOISET OVAT JONOSSA

Saako jokainen suomalainen yhtä hyvää hoitoa?

ITSEPÄHÄN VALITSIT

Ovatko väärät terveysvalinnat ihmisen oma syy?

MASENNUS, AHDISTUS, NUORUUS

Miksi nuoret voivat huonosti?