numero_4

ITSEPÄHÄN
VALITSIT

KOLME KESKEISTÄ ASIAA TÄSTÄ JUTUSTA:

1. Sote-uudistusta runnotaan läpi, jotta vuosikymmeniä kasvaneet terveyserot kaventuisivat.

2. Epäterveelliset elämäntavat kasaantuvat pienituloisille ja heikosti koulutetuille, kun taas hyvätuloisten terveys kohenee.

3. Tutkijoista eroja aiheuttavia elämäntapoja voi ohjata esimerkiksi veroilla. Nykyisin tätä vain pidetään turhana holhoamisena.

Kuka saa hoitoa? Miten sote myllää Suomea? Keitoksen 9 juttua katsovat sote-otsikoiden taakse. Keitos on tehty Tampereen yliopistossa, journalistiikan opetuksessa. 

Lue lisää meistä tai palaa etusivulle.

Teksti: Saara Tammi
Kuvat: Saara Tuominen

Ossi Rahkonen poltti tupakkaa 35 vuotta. Paljon, pari askia päivässä. Sitten hän lopetti. Sen tehdessään hän tiesi olevansa etuoikeutettu.

Rahkonen on Helsingin yliopiston lääketieteellisen sosiologian professori. Hän on tutkinut koko uransa sitä, miksi suomalaisten välillä on niin isoja terveyseroja.

Oma tupakoinnin lopettaminen konkretisoi Rahkoselle keskeisen syyn: ympäristö oli suotuisa. Hänellä on perhe, joka on koossa. Puoliso on lääkäri, Rahkonenkin hyvätuloinen ja korkeasti koulutettu. Työolot ovat hyvät, eikä töissä juuri röökata. Meilahden tutkijat kutsuvat ennemmin kahvihuoneeseen kupposelle kuin tupakalle.

Ossi Rahkonen

Tutkijana Rahkonen on todennut, että sosioekonominen eriarvoisuus on suurin syy terveyseroihin. Sosioekonomisella asemalla on yhteys elintapoihin, eli alkoholinkäyttöön, tupakointiin, ruokavalioon ja liikuntaan.

Hyvätuloinen ja hyvin koulutettu syö todennäköisemmin salaattia, vähän koulutetuista taas useampi lauantaimakkaraa tai pakastepitsan. Hyvätuloinen elää pidempään, polttaa harvemmin ja liikkuu enemmän. Miksi?

Rahkonen piti tupakoinnista paljon, mutta tiesi sen olevan tyhmää. Entä jos hän olisi elänyt tuohon aikaan yksin? Ollut eronnut ja fyysisessä työssä, jossa ainoa tapa päästä tauolle oli pistää tupakaksi?

“Yhdessä tilanteessa voi olla aika mahdotonta lopettaa. Toisessa, kuten omassani, olisi ollut suorastaan loukkaavaa ympäristöäni kohtaan jatkaa polttamista.”

Sosioekonominen asema

Sosioekonominen asema viittaa tuloihin, omaisuuteen ja asuinoloihin. Niihin vaikuttaa se, kuinka pitkälle on kouluttautunut ja minkälaiseen ammattiin ja ammatilliseen asemaan päätyy. Myös sosiaalisella ympäristöllä ja perhetaustalla on merkitystä.

Miten kaikki saataisiin Rahkosen tavoin valitsemaan terveellisesti? Vai pitäisikö kaikkien antaa rauhassa tehdä omat valintansa, huonot ja hyvät? Palataan siihen myöhemmin.

Paperilla terveyserojen pienentäminen on ollut kaikille tärkeää jo pitkään. Juha Sipilän hallituksen ohjelmassakin sote-osio alkaa näin: “Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta.”

Näin on, vaikka pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa terveyseroja luulisi pieniksi. Silti Suomi, Ruotsi ja Norja erottuvat kummallisen suurilla terveyseroillaan. Sosiaaliluokkien väliset terveyserot näyttäytyvät täällä keskitasoisina tai jopa suurempina kuin monissa Etelä- ja Keski-Euroopan maissa.

Tämä on tutkijoiden ihmettelyn aihe, pohjoismainen paradoksi. Rahkosta kummastuttaa, miksei alempia ryhmiä saada mukaan.

“Eihän Suomen hyvinvointivaltio mikään ihan paska ole”, hän sanoo.

Ehkä hyvinvointivaltio onnistuukin tukemaan entistä enemmän niitä, joilla valmiiksi menee hyvin.

Terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta

Sote-uudistus liittyy etenkin niihin, joilla menee huonosti. Vain noin kymmenen prosenttia suomalaisista kerryttää valtaosan yhteiskunnan maksamista sote-kustannuksista, ja näille kustannuksille pitäisi uudistuksessa tehdä jotakin.

K eskimäärin suomalaiset voivat paremmin kuin ennen. Joukossa on silti niitä, joilla menee todella huonosti. Erot ovat venähtäneet muutamassa vuosikymmenessä.

Vuoteen 2007 mennessä korkeimman ja matalimman tuloryhmän naisen elinajanodotteen ero oli 20 vuodessa kasvanut neljästä vuodesta seitsemään. Miehillä ero kasvoi seitsemästä vuodesta yli kahteentoista. Vuonna 2014 ero oli yhä huomattava: naisilla 5,6 vuotta ja miehillä 10,6 vuotta.

Vähiten tienaavien miesten menetetyn vuosikymmenen aikana lapsenlapsi ehtisi kahlata läpi peruskoulun tai lapsi opiskella lääkäriksi, ehkä erikoistuakin.

 

Vuonna 2016 vähiten koulutetuista tupakoi 19 prosenttia, korkeimmin koulutetuista vain 5 prosenttia. Lähde: THL

Elinajanodote on vahva mittari, jota mielipiteet eivät sanele. Ihminen tietää kuitenkin myös aika hyvin itse, miten voi.

Keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi terveytensä koki viime vuonna matalimmin koulutetuista noin 40 prosenttia. Korkeimmin koulutetuista näin vastasi 28 prosenttia.

Eroja ei löydetä vain huono-osaisimman ja hyväosaisimman välillä, vaan hyvin koulutettujenkin joukossa tohtori on terveempi kuin kandidaatti. Tilastot eivät tietysti ennusta yksittäisen ihmisen kohtaloa, mutta väestön tasolla erot ovat olemassa.

“On väistämätöntä, että ikäryhmien välillä on terveyseroja. Ei puolestaan ole luonnonlaki, että vähemmän koulutetut ja ansaitsevat sekä heikommassa työmarkkina-asemassa olevat voivat muita huonommin”, toteaa kehittämispäällikkö Tuulia Rotko, joka työskentelee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikössä.

Koettu terveys

Onko terveydentilasi hyvä, melko hyvä, keskitasoinen, melko huono vai huono? Viime vuonna kysymykseen vastasi THL:n aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimuksessa 15 000 suomalaista. Koettu terveys on yksi yleisimmin väestötutkimuksissa käytetyistä terveysmittareista, ja tulokset vastaavat elinajanodotetta.

Terveyseroista ja sosioekonomisesta asemasta puhuminen ei ole nykyisin varsinaisesti muodissa. Nyt ajatellaan, että ihminen valitsee itse, miten elää, vaikka se olisi epäterveellistä.

Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimukseen viime joulukuussa vastanneista suomalaisista 90 prosenttia oli sitä mieltä, että yksilö on erittäin tai melko paljon vastuussa omasta hyvinvoinnistaan.

Jokainenhan tietää, että lenkillä pitäisi käydä. Ravintopyramidi ja lautasmallit antavat terveellisen ruokailun mallin.

Suomalaisista 90 prosenttia oli sitä mieltä, että yksilö on erittäin tai melko paljon vastuussa omasta hyvinvoinnistaan.

Silti hyvässä sosioekonomisessa asemassa olevat urheilevat muita innokkaammin ja heidän ruokatottumuksensa ovat lähempänä suosituksia. Selvimmin erot näkyvät kasvisten, marjojen ja hedelmien syönnissä.

Yksi suurimmin terveyseroihin vaikuttavista elintavoista on alkoholinkäyttö. Se selittää sosioekonomisia kuolleisuuseroja siitäkin huolimatta, että sitä käytetään kaikissa ryhmissä. Vajaa kolmannes miesten suuri- ja pienituloisimman viidenneksen eroista kuolleisuudessa liittyy alkoholiin.

Eivät pelkästään pienituloiset tai vähän koulutetut juo liikaa, sitä tekevät kaikki suomalaiset, Rahkonen valittelee.

Määrän sijaan onkin katsottava juomatapaa. Toiset juovat enemmän kerralla, turvattomammin. Hyvätuloinen lähtee kapakasta kännissä ja ottaa taksin kotiin. Toinen suuntaa kävellen pakkaseen.

THL nimeää alkoholin yhdeksi keskeisimmistä suomalaisten terveysuhkista. Alkoholiin liittyvät kuolinsyyt selittävät vajaan kolmanneksen suuri- ja pienituloisimpien miesten kuolleisuuseroista, naisilla vajaan viidenneksen. Lähde: THL

Vaikka tupakkaa poltetaan entistä vähemmän, sauhuttelijoita on yhä noin miljoona. Ympäristö vaikuttaa siihen paljon. Esimerkiksi ammattikouluissa poltetaan enemmän kuin lukioissa, ja jos ei ole koulussa ollenkaan, polttaa sitäkin todennäköisemmin.

Onko siis vähemmän koulutettujen oma vika, jos marjat eivät maistu? Eikö halvallakin voisi syödä terveellisesti? Tai kuka vain lähteä lenkille ja tehdä olohuoneen lattialla vatsalihaksia?

“Sekään ei ole aivan niin”, Rahkonen aloittaa. Yksilön vastuun korostaminen kadottaa hänen mielestään ongelman juurisyyt.

Rahkonen ottaa esimerkiksi yksinhuoltajan. Ei ole puhtia suunnitella terveellisiä ruokia ja valmistaa niitä, kun on työt, lapset ja koti. Helpointa on kipaista kaupasta valmisruokaa, ja se on usein halvempaakin.

1980-luvulla Isossa-Britanniassa tutkittiin juuri yksinhuoltajien tupakointia. Tulokset osoittivat, ettei tupakkakoukkua aina ylläpidä koulu tai työ. Tupakointi oli omaa aikaa lasten mentyä nukkumaan tai ainoa vapaa hetki keskellä päivää. Lapset oppivat, ettei vanhempaa saanut tupakoidessa häiritä.

“Jos silloin tällöin saa kymmenen minuutin tauon itseään varten, tupakointi tuntuu jollain tapaa arvokkaalta ja ymmärrettävältä”, Rahkonen sanoo.

Rahkonen yrittää selittää sitä, että taloudellinen tilanne, ympäristö ja perhetausta voivat ajaa valintoihin, jotka eivät ole terveydelle suotuisia. Toisilla on paremmat lähtökohdat tehdä hyviä terveysvalintoja kuin toisilla, eikä alhainen koulutus tai tulotaso tee ihmisestä laiskaa.

”Vanhemmillasi on vähän koulutusta, sinulla on vähän koulutusta, saat ehkä matalatuloisen ammatin ja kaikki tämä näkyy terveydentilassasi.”

Sosioekonomisen aseman ja elintapojen suhdetta Rahkonen kuvaa asioiden kasautumiseksi tai ketjureaktioksi. Hyvillä ja huonoilla terveysvalinnoilla on niilläkin tapana kasautua. Siksi on Rahkosen mielestä tylsää, että laiskaksi tuomittu saattaa alkaa itsekin syyttää itseään.

Harvoin huonoa terveyttä valitsee itselleen.

”Vanhemmillasi on vähän koulutusta, sinulla on vähän koulutusta, saat ehkä matalatuloisen ammatin ja kaikki tämä näkyy terveydentilassasi.”

THL:n Rotkon mielestä luotamme liikaa siihen, että tieto riittää. Kasviksia pitäisi verottaa kevyemmin, rasvaista ruokaa kovemmin ja alkoholista tehdä kalliimpaa.

Alkoholilain uudistus osoitti, että tällaisia päätöksiä on vaikea tehdä. Alkoholin myyntiä vaadittiin laajennettavaksi, vaikka terveystutkijat varoittivat haittojen kasvavan. Onko puhe ryhmien välisistä eroista ja niiden kaventamisesta siis mennyttä maailmaa?

Yhteiskunnan pitää auttaa meitä olemaan tekemättä tyhmiä valintoja, vaikka se nähtäisiin holhoamisena, puolustaa Rahkonen. Tupakkapolitiikka on ollut tätä jo pitkään, onhan askin hinta noussut vuosi toisensa jälkeen. Nykyään laajasti hyväksyttyä turvavyöpakkoa vastustettiin aikoinaan kiivaasti.

“Asiaa on vaikea ilmaista ilman palautetta ihmisten kontrolloimisesta ja kiusaamisesta. Tätä peliä valtiovalta kuitenkin pelaa, ohjailee meitä. Se on ikävä kyllä sellaista, minkä pitäisi tässä tilanteessa tapahtua”, Rahkonen sanoo.

Jos erot ovat kiinni arkisista valinnoista, voiko Sipilän hallitus vaikuttaa niihin sote-uudistuksellaan?

Terveydenhuoltojärjestelmällä on kyllä osansa terveyseroihin, vähintään niiden ylläpidossa. Osuutta on voitu vain arvioida, ja siksi Rotko ei uskalla antaa tarkkaa lukemaa. 20 prosenttia antanee suuntaa.

Vähemmän koulutetut hyötyvät terveyspalveluista hyvin koulutettuja vähemmän. Syyt ja seuraukset sekoittuvat. Ollaan valmiiksi huonommassa kunnossa, mutta toisaalta hakeudutaan hoitoon myöhemmin.

Hoitoon pääsyä joutuu luultavasti vielä perusterveydenhuollossa odottamaan. Toisin on työterveydessä, jota käyttävät ovat jo valmiiksi terveempiä. (Keitoksen jutussa 3 pohditaan, tasoittaako sote-uudistus työterveyshuoltoa saavien ja sen ulkopuolisten eroja.)

Pitäisi pyrkiä tilanteeseen, jossa lääkäriä ei tarvita ollenkaan.

Terveysongelmat kasaantuvat varsin pienelle joukolle. Yleislääketieteen erikoislääkäri ja diabetologi Atte Vadén oli terveyskeskuslääkäri toistakymmentä vuotta. Hän näki paljon sitä pientä joukkoa, joka käy julkisella puolella ja käy siellä usein.

Nyt Vadén hoitaa Tampereen valinnanvapauskokeilussa 600:ta ihmistä, jotka ovat vaihtaneet julkisen terveydenhuollon Mehiläiseen.

Lääketieteen keinot tehoavat, kun tauti on jo päällä. Lääkkeillä voidaan hidastaa sydän- ja verisuonisairauksien vaurioittamien suonien tukkeutumista, laskea verenpainetta tai kolesterolia.

“Ihmisen terveenä pitäminen on länsimaiselle lääketieteelle hirveän vieras kenttä, ja lääkärin vastaanotto ei ehkä ole siihen tehokkain tapa”, Vadén sanoo.

Pitäisi pyrkiä tilanteeseen, jossa lääkäriä ei tarvita ollenkaan, hän tiivistää. Oikein tehdään esimerkiksi yrityksissä, jotka kannustavat rahallisesti työntekijöitään liikkumaan. Sekin auttaisi, jos kauppakeskuksen halvin ruoka ei olisi pitsaa tai burgeria.

Linjastolounas vai mikrolämmin eines? Kouluttamattomista työntekijöistä vain noin 50 prosenttia syö lounaansa henkilöstöravintolassa, kun ylemmistä toimihenkilöistä näin tekee noin 80 prosenttia. Lähde: THL

Terveyserojen kitkemisen ongelma on työn projektiluonteisuus, siinä kun sen pitäisi olla pitkäjänteistä, sanoo suunnittelupäällikkö Mika Vuori Tampereen kaupungin hyvinvoinnin palvelualueelta.

“Työtä rahoitetaan kunnissa määräajaksi, eikä yksittäisten projektien vaikuttavuutta voida osoittaa riittävän hyvin lyhyessä ajassa. Projekti loppuu ja rahahanat sulkeutuvat”, Vuori selventää.

Sote-uudistuksen jälkeen vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä jakautuu kunnan, maakunnan ja valtion kesken. Terveyserot pysyvät varmasti niiden asialistalla, sillä siellä ne ovat pyörineet vuosikymmeniä.

Rotkon mielestä kirjaus on täysin retorinen, slogan hallitusohjelmissa. Järeille toimille ei anneta rahaa tai sivuutetaan, mikä lisää eriarvoisuutta.

Sote-uudistuksen mahdollisuuksia kaventaa terveyseroja näkyy arvioitavan jatkuvasti. Vastalauseen ovat antaneet niin kuntien asiantuntijat kuin sairaanhoitajatkin. Hallituspuolueiden kansanedustajat ovat luottavaisia, oppositio ei niinkään.

Kun THL vaati valtiolta viime vuonna lisää toimia terveyserojen kaventamiseen, ei se maininnut sote-uudistusta ollenkaan.

Rotko muistuttaa, ettei uudistus itsessään ole ratkaisu, vaan se, miten ennaltaehkäisyn ja eri toimijoiden yhteistyön eteen tehdään töitä. Ei hoidettaisi mielenterveys- ja alkoholiongelmia erikseen, vaan katsottaisiin, onko niillä yhteys. Silloin potilaan ei tarvitsisi itse osata oikealle luukulle. (Tesomalla ammattilaiset tekevät töitä yhdessä, jotta kaikki saisivat oikeanlaista apua. Lue lisää Keitoksen jutusta 6.)

“Hyväosaisille on hirveän kiva, että voi valita. On vaarana, että huono-osaisille valitsemisesta ei ole hyötyä.”

Koulutettu ja työssäkäyvä tulee pärjäämään, kävi soten kanssa miten tahansa. Valinnanvapaus voi kuitenkin tehdä avun saannista vaikeaa niille, joilla ei ole tarvittavaa tietämystä tarvitsemastaan hoidosta. Se tutkijoita pelottaa.

”Hyväosaisille on hirveän kiva, että voi valita. On vaarana, että huono-osaisille valitsemisesta ei ole hyötyä, vaan siitä tulee iso este saada tarvitsemiaan palveluita”, Rotko sanoo.

Poliitikot puhuvat, että sote pitäisi vain ajaa läpi. Voihan sitä myöhemmin korjata. Rahkonen kuitenkin aavistelee, että se on hidasta ja hankalaa. Jo kasattua rakennetta ei voi enää purkaa. Siksi sote olisi aika kallis testi kokeiltavaksi.

Kenties sotesta on helppo maalata kuilun kaventaja, sillä purevat ratkaisut ovat vaikeampia tai poliittisesti tulenarkoja.

Muistetaan vielä, ettei se ollut terveydenhuolto, joka auttoi Rahkosta lopettamaan tupakanpolton.

Keitoksen 9 juttua katsovat sote-otsikoiden taakse. Keitos on tehty Tampereen yliopistossa, journalistiikan opetuksessa.

LUE SEURAAVAKSI:

KOKO AJAN KALLIIMPI ELÄMÄ

Kannattaako kalliista hoidosta maksaa?

TOISET OVAT JONOSSA

Saako jokainen suomalainen yhtä hyvää hoitoa?

MASENNUS, AHDISTUS, NUORUUS

Miksi nuoret voivat huonosti?

TOIVEIDEN TALO

Miten ihminen saadaan huolehtimaan itsestään?