numero_7

HOITAJA,
TEKISITKÖ
ENEMMÄN

KOLME KESKEISTÄ ASIAA TÄSTÄ JUTUSTA:

1. Jos lääkäreiden ja hoitajien töitä jaettaisiin uusiksi, se voisi helpottaa hoitoonpääsyä.

2. Ammattiliitot puolustavat omia reviirejään tiukasti, mikä ei välttämättä ole potilaan etu.

3. Tulevaisuudessa diagnosointia tekee lääkäreiden ja sairaanhoitajien lisäksi tekoäly.

Kuka saa hoitoa? Miten sote myllää Suomea? Keitoksen 9 juttua katsovat sote-otsikoiden taakse. Keitos on tehty Tampereen yliopistossa, journalistiikan opetuksessa. 

Lue lisää meistä tai palaa etusivulle.

Teksti: Veera Paananen
Kuvat: Sasu Riikonen

Suvi Välilehto opiskelee Tampereen ammattikorkeakoulussa sairaanhoitajaksi, koska haluaa auttaa ihmisiä. Hän haaveilee tulevaisuuden työpaikasta sairaalan päivystyksessä.

“Siellä pääsisi perehtymään oikeastaan aivan kaikenlaisiin ongelmiin.”

Se, mitä Välilehto tulee päivystyksessä konkreettisesti tekemään, voi kuitenkin erota huomattavasti nykyajan sairaanhoitajan tehtävistä.

Sairaanhoitajaliiton tammikuussa julkaiseman kyselyn mukaan monet sairaanhoitajat kertovat tekevänsä jo nyt säännöllisesti lääkärille kuuluvia töitä, kuten lääkelistojen päivittämistä ja laboratoriotulosten tulkintaa.

Joidenkin mielestä tässä on suuri mahdollisuus: jos hoitajat jo nyt tekevät lääkärien töitä, eikö niitä kannattaisi antaa heille ihan virallisesti, ehkä enemmänkin? Sehän vapauttaisi lääkäreiden aikaa vaativimpiin töihin.

Vaikka akuutein lääkäripula on valtakunnallisesti helpottunut, saa terveyskeskukseen silti yhä jonottaa. Nykytilanne on sitä paitsi sairaanhoitajille huono.

Työnkuvista kyselyn tehneen Sairaanhoitajaliiton puheenjohtajan Nina Lahtelan mukaan työntekijän oikeusturva vaarantuu, kun tämä tekee lääkärille kuuluvia töitä.

Jos potilaalle aiheutuu toimenpiteen takia vahinkoa, hoitaja kantaa vastuun tapahtuneesta. Lisäksi sairaanhoitaja jää ilman korvausta kantamastaan vastuusta.

Tilanne on pahin vanhusten asumispalveluissa. Siellä lääkärit eivät kuulu perushenkilökuntaan, vaan käyvät paikalla ehkä kerran kahdessa viikossa. Sairaanhoitajat kantavat vääjäämättä kokonaisvastuun asukkaista. Tällöin lääkärille kuuluvia töitä tulee tehtyä helposti.

Jonot

Lokakuussa 2017 oli täyttämättä 188,5 lääkärinpaikkaa, joka on 4,8 prosenttia kaikista tehtävistä. Vaje on yli kaksi kertaa pienempi kuin kymmenen vuotta sitten.  Kansalaisista 41 prosenttia näkee silti edelleen ongelmia pääsyssä lääkärin ajanvarausvastaanotolle. Tiedot perustuvat Lääkäriliiton tekemään selvitykseen.

“Sellaista näkee, että hoitajat kirjoittavat hyvin tuntemilleen potilaille reseptit lähes valmiiksi, ja lääkäri sitten kuittaa nimensä alle,” Lahtela kertoo.

Joitakin lääkärin töitä on siirtynyt sairaanhoitajille myös virallisesti. Vuodesta 2010 lähtien lisäkoulutuksen käyneet sairaanhoitajat ovat saaneet määrätä rajoitetusti lääkkeitä. He saavat määrätä lääkkeet esimerkiksi nielutulehduksen hoitoon. Nyt vireillä on lakiuudistus, joka laajentaisi tätä oikeutta.

Hoitajien etujen ajajat ovat kannattaneet työnkuvien muutosta.

Hoitajia työmarkkinoilla edustava ammattijärjestö Tehy kertoi maaliskuussa, että sen mielestä lääkkeenmääräämisen laajennuskin paitsi vapauttaisi lääkärien aikaa muihin tehtäviin, myös auttaisi löytämään säästöjä ja kehittämään parempia hoitoketjuja.

Lääkäriliitto on Tehyn kanssa eri mieltä. Sen mielestä lääkkeenmäärääminen on erottamaton osa hoitoprosessia, eikä pelkästään siihen voida kouluttaa erikseen.

“Diagnostiikka on lääkäreiden erikoisala, heillä on siitä vastuu ja valta,” sanoo Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen.

Tällä hetkellä muutamalla sadalla sairaanhoitajalla on lisäkoulutuksella hankittu lääkkeenmääräämisoikeus.

Vihreiden konkaripoliitikko Osmo Soininvaara ei ylläty liittojen suhtautumisesta lakiuudistukseen. Hänen mukaansa sote-alan työnkuvien tiukat rajat ovat osittain silkkaa ammattiyhdistyspolitiikkaa, joka estää koko suomalaisen terveydenhuollon kehittymisen.

Soininvaaran mukaan ammattiryhmät verhoilevat edunvalvontansa potilasturvallisuudeksi. Oman reviirin puolustamiseen syyllistyvät lääkärien lisäksi yhtä lailla sairaanhoitajat.

“Kun olin peruspalveluministeri, vierailin eräässä sairaalassa. Siellä oli sääntö, että perushoitajat eivät saaneet jakaa lääkkeitä, paitsi yöllä. Jokainen ymmärtää, että tällaisessa tilanteessa ei ole kyse potilasturvallisuudesta, vaan siitä, että sairaanhoitajat eivät halunneet tehdä yövuoroja.”

Miksi rajoja sitten pitäisi laittaa uusiksi? Jos työtehtäviä siirrettäisiin alaspäin lääkäreiltä sairaanhoitajille ja eteenpäin sairaanhoitajilta lähihoitajille, ihmiset saisivat nopeammin hoitoa. Lääkärit saisivat myös keskittyä vaikeimpiin tapauksiin.

“Jos esimerkiksi menet influenssakaudella terveyskeskukseen ja sanot, että sinulla influenssa, kyllä sen osaa jo vastaanottovirkailija todeta. Miksi siihen tarvitaan kallista lääkäriä”, Soininvaara sanoo.

Työtehtävien siirtäminen sairaanhoitajille on lääkäreistä näennäisratkaisu järjestelmän ongelmiin.

Myös Lahtelan mielestä työtehtävien siirtäminen alaspäin olisi täysin mahdollista. Hänen mukaansa sairaanhoitajilla on paljon osaamista, jota ei tällä hetkellä käytetä hyväksi. Esimerkiksi kansantaudeista sairaanhoitajat tietävät paljon.

Lääkäriliiton Pärnäsen mielestä työtehtävien siirtäminen sairaanhoitajille on näennäisratkaisu järjestelmän ongelmiin. 

Lääkäriin pitäisi päästä heti, ilman välivaihetta sairaanhoitajan kautta, mutta julkisella puolella se on nykyään mahdotonta.

“Lääkäri näkee kurkkukipua valittavan potilaan kurkusta silmällä, onko tarvetta ottaa nieluviljely. Lisäkoulutuksen saaneilla sairaanhoitajilla ei tätä taitoa ole, vaan he laittavat potilaat suoraan tutkimuksiin, mikä on usein turhaa ja kallista,” Pärnänen perustelee.

Hoitajien ammattitaitoa ajavan sairaanhoitajaliiton Lahtela ei tunnista väitettä. Hänen mukaansa sairaanhoitajat nimenomaan keskittyvät tarkastelemaan potilaan oireita kokonaisuutena, eivät lähetä suoraan tutkimuksiin.

“Pikemminkin lääkkeenmääräämisoikeutta pitäisi laajentaa vielä nykyisestäkin ehdotuksesta. Silloin sairaanhoitaja voisi joissakin tapauksissa hoitaa koko potilaan hoitoprosessin loppuun itse, ilman lääkärin konsultaation odottelua.“

Lääkkeiden määräämisoikeuden laajenemisen on tarkoitus mennä eduskunnan käsittelyyn kesään mennessä. Lakimuutosehdotus esittää, että oikeus laajenisi terveyskeskuksista kotisairaanhoitoon ja erikoissairaanhoidon avohoidon palveluihin. Lisäksi pätevyyden hankkimista helpotettaisiin hieman.

Jos laki menee läpi, sairaanhoitajien toimivalta kasvaisi siis vain hitusen.

Soininvaara ei olekaan kovin kiinnostunut lääkkeenmääräämisoikeuden laajentamisesta, sillä se on hänen mielestään mitätön asia tulevaisuuden kannalta. Hänen mukaansa kaikki terveydenhuollon työnkuvat pitäisi miettiä kokonaan uusiksi.

Tekoäly voi tulevaisuudessa esimerkiksi tehdä hoidontarpeen arvioinnin tai jopa diagnoosin.

Syy tähän on tekoäly. Se tulee mullistamaan suomalaisen terveydenhuollon ja ammattilaisten työtehtävät.

Näin tulee Soininvaaran mukaan tapahtumaan joka tapauksessa, ja siksi asiaa kannattaisi miettiä ennen kuin kaupalliset terveyssovellukset valtaavat alaa. Soininvaara toimii puheenjohtajana työ- ja elinkeinoministeriön tekoälytyöryhmän Työn tulevaisuus ja yhteiskunnalliset vaikutukset -jaostossa.

Tekoäly voi tulevaisuudessa esimerkiksi tehdä hoidontarpeen arvioinnin tai jopa diagnoosin. Potilas voi syöttää oireensa järjestelmään, joka laskee tietokantansa perusteella todennäköisyydet sairaudelle. Jos tulos on esimerkiksi keuhkokuume, potilas saa suoraan lähetteen lääkärille, eli sairaanhoitajalla käynti jää hoitoketjussa välistä.

Suunnitelmiakin tekoälyn tuloa varten on olemassa. Sosiaali- ja terveysministeriön digitaalisten järjestelmien erityisasiantuntija Teemupekka Virtanen kertoo ODA-hankkeesta, jossa on kehitetty flunssan ja influenssan diagnosointiin tarkoitettu sähköinen hoidon tarpeen arviointi. Käytännössä kyse on kysymyspatteristosta, johon vastaamalla oireita arvioidaan.

Virtanen myöntää, että kyse ei ole kovin mullistavasta teknologiasta. Ovathan ihmiset diagnosoineet itseään tietokirjojen, googlen ja tuttavien avulla iät ja ajat.

Uutta olisi kuitenkin se, että systeemi integroitaisiin terveydenhuoltoon. Tulokset menisivät suoraan lääkärille, joka voisi ottaa vastaan ilman sairaanhoitajan tekemää hoidon tarpeen arviointia.

Se, miten tekoälyä hyödynnetään ja miten ammattihenkilölain uudistus tehdään, määrää Suvi Välilehdon tulevaisuuden työnkuvaa.

Miltä siis näyttää sairaanhoitajaopiskelija Suvi Välilehdon työ tulevaisuudessa – sekoitukselta, jossa teknologia hoitaa ensikäden työt ja hoitaja loput?

Välilehto kertoo, että tekoälyn kehitystä ei ole opinnoissa vielä juurikaan pohdittu.

“On se periaatteessa varmaan ihan hyvä juttu. Mutta tässä työssä on kuitenkin tärkeintä ihmisen kohtaaminen ja vuorovaikutus. Jos paljon toimenpiteitä siirrytään tekemään digitaalisesti, jää sosiaalinen puoli aika ohueksi,” Välilehto miettii.

STM:n Virtanen on Soininvaaran linjoilla siinä, että ammattiliittojen lobbaus jarruttaa teknologian hyödyntämistä terveydenhuollossa.

Lisäksi suomalainen terveydenhuolto on erittäin säädeltyä. Esimerkiksi hoidon tarpeen arvioinnin saa tämänhetkisen lain mukaan tehdä terveydenhuollon ammattihenkilö. Toimenpiteen siirtäminen laajemmin tekoälyn vastuulle vaatisi lakimuutoksen.

Työnkuvia täytyy jumpata lainsäädännössä uusiksi, vaikka sote-uudistus menisi läpi.

Soininvaara näkee digiteknologian hyödyntämisen esteenä myös ”tietosuojafobian”. Terveydenhuoltoa helpottavat järjestelmät vaatisivat käytännössä sen, että potilaan tiedot olisivat koko henkilökunnan käytettävissä. Nykyään näin ei ole, vaan potilastiedot ovat äärimmäisen suojeltuja.

Soininvaara sairastaa itse diabetesta ja kokee, että potilastietojen salaaminen haittaa sairauden kontrollihoitoa. Jos hänen verensokerimittarinsa saisi lähettää tulokset suoraan lääkärille, tämä voisi kutsua vastaanotolle ne, joiden tilanne sitä vaatisi.

Nykyään diabetespotilaat käyvät kontrolleissa säännöllisin väliajoin, tarvitsivat he sitä tai eivät. (Keitoksen jutussa 2 kerrotaan, miten verensokeriskannerin avulla voitaisiin säästää diabeteksen hoitokuluissa.)

Sote-uudistus ei vaikuta Soininvaaran peräänkuuluttamaan työnkuvien muutokseen mitenkään. Sote-lait ottavat kantaa lähinnä palvelujen järjestämiseen. Työnkuvia täytyy jumpata lainsäädännössä uusiksi, vaikka sote-uudistus menisi läpi. Ottaen siis huomioon, että jumppaamiseen ollaan valmiita.

Asia on vireillä, sillä lääkkeenmääräämisoikeuden laajentamisen lisäksi STM on alkanut valmistelemaan laajempaa terveydenhuollon ammattihenkilölain uudistusta. Lainvalmistelu on aivan alkuvaiheessa, joten se tulee todennäköisesti vasta seuraavan eduskunnan käsittelyyn.

Kun koko laki joka tapauksessa avataan tarkasteluun, luulisi sen olevan hyvä paikka tarkastella työnkuvia ennakkoluulottomasti ja ottaa digitalisaation vaikutus huomioon.

Periaatteessa kaikki ammattiryhmät tunnustavat digitalisaation panevan työnkuvia uusiksi väistämättä. Maaliskuun kannanotossaan Tehy liitti lääkkeenmääräämisenkin osaksi tätä kehitystä.

Sairaanhoitajaliiton Lahtela on sitä mieltä, että laki täytyy valmistella potilaan hyöty edellä.

“Pitää pystyä ajattelemaan oman profession ulkopuolelle.”

Myös Lääkäriliiton Pärnänen kertoo, että liitto haluaa olla muutoksessa mukana. Lääkäriliitto on työstänyt Lääkäri2030-paperin, jonka mukaan tulevaisuuden lääkäri voisi olla esimerkiksi ”hyvinvointivalmentaja”.

Tällä hetkellä terveydenhuollossa on työvoimapula, ja töitä jää tekemättä.

Teknologian kehitys vähentää myös väistämättä ihmisen tekemän työn määrää. Onko sairaanhoitajilla tulevaisuudessa edessä massatyöttömyys?

Digitalisaation tuntijat Soininvaara ja Virtanen torppaavat pelon täysin turhana. Kummankin mukaan Suomen kasvava vanhusväestö pitää huolen työvoiman tarpeesta. Tällä hetkellä terveydenhuollossa on työvoimapula, ja töitä jää tekemättä.

“Kun sote-uudistuksessa puhutaan miljardisäästöistä, eihän sillä oikeasti tarkoiteta, että rahaa säästyisi. Säästöt tarkoittavat kustannusten kasvun hillitsemistä, sitä, että työvoimaa ei tarvitse palkata koko ajan lisää. Sen me voimme teknologialla toteuttaa,” Virtanen tiivistää.

Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Lahtela korostaa, että tekoälystä huolimatta sairaanhoitajan työn ydinasian, eli potilaan perusteellisen kohtaamisen, tulee säilyä. Se voi tosin tapahtua eri tavoilla kuin nykyään, luultavasti yhä useammin sairaalan seinien ulkopuolella.

Suvi Välilehto on tehnyt opintojensa aikana vasta kaksi harjoittelua, mutta on huomannut jo potilaan kohtaamisen tärkeyden. Se on yllättänyt, miten paljon potilailta tulee kiitosta.

Yhdessä harjoittelupaikassa työntekijöiden taukohuoneessa oli jatkuvasti suklaarasioita, joita potilaat olivat jättäneet kiitokseksi hyvästä hoidosta.

“Potilaat arvostavat sitä, että olet läsnä.”

Keitoksen 9 juttua katsovat sote-otsikoiden taakse. Keitos on tehty Tampereen yliopistossa, journalistiikan opetuksessa.

LUE SEURAAVAKSI:

MASENNUS, AHDISTUS, NUORUUS

Miksi nuoret voivat huonosti?

TOIVEIDEN TALO

Miten ihminen saadaan huolehtimaan itestään?

VAKUUTUS MAKSAA

Miksi terveysjätit houkuttelevat lapsiperheitä?

NÄIN SYNTYIVÄT JÄTTILÄISET

Miten terveysjätit valtasivat Suomen?